Soteri-rekisteröinti vaihe vaiheelta: pienyrittäjän opas

Ennen kuin voit kirjata ensimmäistäkään asiakaskäyntiä Kantaan, yrityksesi pitää löytyä Soterista. Soteri on Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämä valtakunnallinen palveluntuottajarekisteri, ja rekisteröinti on lakisääteinen edellytys kaikille, jotka tuottavat terveyspalveluja omalla Y-tunnuksellaan. Tässä oppaassa käydään läpi, ketä velvoite koskee, mitä tarvitset ennen hakemusta, miten sähköinen asiointi etenee ja mitä rekisteröinti maksaa. Lopussa kerrotaan, mitä Soteri-rekisteröinnin jälkeen tapahtuu.

1. Mikä Soteri on ja ketä rekisteröinti koskee

Soteri on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien valtakunnallinen rekisteri, jota ylläpitää Lupa- ja valvontavirasto (vuoden 2026 alusta, aiemmin Valvira ja aluehallintovirastot). Rekisteröintivelvoite perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, joka tuli voimaan vuoden 2024 alussa.

Rekisteröinti on yrityskohtainen. Jos tuotat terveyspalveluja omalla Y-tunnuksellasi, yrityksesi pitää olla Soterissa riippumatta siitä, oletko toiminimiyrittäjä vai osakeyhtiö. Työsuhteessa työskentelevän ei tarvitse rekisteröityä, koska työnantaja on rekisteröity palveluntuottaja. Kevytyrittäjyys ei sote-alalla onnistu: hakemusta ei käsitellä, jos toimit toisen yrityksen Y-tunnuksella.

Käytännössä velvoite koskee siis esimerkiksi näitä ammattiryhmiä, kun toimit yrittäjänä:

• koulutettu hieroja (nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö)
• fysioterapeutti, jalkaterapeutti, osteopaatti, naprapaatti ja kiropraktikko (laillistetut ammattihenkilöt)
• sairaanhoitaja (laillistettu) ja lähihoitaja (nimikesuojattu)

Yksi asia kannattaa pitää erillään: ammattioikeus ja Soteri-rekisteröinti ovat kaksi eri rekisteriä. Ammattioikeutesi on Terhikissä, ja se kertoo, että saat toimia ammatissasi. Soteri kertoo, että yrityksesi saa tuottaa palveluja. Yrittäjänä tarvitset molemmat. Ilman terveydenhuollon ammattioikeutta et voi rekisteröidä terveyspalveluja Soteriin, joten esimerkiksi kosmetologin perushoidot eivät kuulu rekisterin piiriin.

Rekisteröinti tehdään kahdella tasolla. Ensin rekisteröidään palveluntuottaja eli yrityksesi, ja sen jälkeen vähintään yksi palveluyksikkö, johon kuuluu vähintään yksi palvelupiste eli paikka, jossa palvelua annetaan. Yksin toimivalle yrittäjälle riittää yleensä yksi palveluyksikkö ja yksi palvelupiste. Molemmat voi hakea samalla kertaa.

Palvelupiste pitää rekisteröidä myös silloin, kun sinulla ei ole omaa liiketilaa. Palvelupiste voi olla toisen yrityksen tila, jossa teet vuokratuolilla töitä, tai etävastaanotto. Toisen tiloissa toimiminen ei siis siirrä rekisteröintivelvoitetta tilan omistajalle.

2. Mitä tarvitset ennen rekisteröintiä

Hakemus sujuu yhdellä istumalla, kun seuraavat asiat ovat valmiina:

• Y-tunnus. Soterissa asioidaan yrityksen Y-tunnuksella, ja perustiedot haetaan suoraan PRH:n rekisteristä. Jos tiedoissa on virhe, se korjataan YTJ-palvelussa, ei Soterissa.
• Ammattioikeus Terhikissä. Tarkista JulkiTerhikistä, että ammattioikeutesi näkyy siellä. Jos olet valmistunut koulutetuksi hierojaksi etkä ole ilmoittanut tietojasi rekisteriin, kannattaa tehdä se ennen hakemusta.
• Suomi.fi-valtuus. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisella. Jos yrityksesi ei kirjautumisen jälkeen näy valittavana, hae Suomi.fi-valtuuksista valtuus "Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteröinti- ja lupa-asioiden hoito" ja palaa asiointiin.
• Potilasvakuutus. Terveyspalvelujen tuottajalta kysytään hakemuksessa potilasvakuutuksen alkamispäivämäärä. Ota vakuutus ennen hakemuksen täyttöä.
• Toimintasuunnitelma. Tämä on ainoa liite, joka toimitetaan kokonaan. Siinä kerrotaan, mitä palveluja tuotat ja kenelle, käytettävät tilat ja välineet sekä se, jos toimit toisen palveluntuottajan tiloissa. Lyhyt ja konkreettinen kuvaus riittää.
• Omavalvontasuunnitelma. Pakollinen jokaisella palveluntuottajalla, mutta hakemukseen merkitään vain laatimispäivämäärä. Suunnitelman pitää silti olla olemassa.
• Tietoturvasuunnitelma. Hakemuksessa vapaaehtoinen, joten tähän ei tarvitse pysähtyä vielä. Kanta-liittyminen edellyttää suunnitelmaa myöhemmin, mutta sitä ei kannata laatia itse alusta asti: kantakirjaus.fi:n käyttöönotossa on valmis pohja, jonka avulla suunnitelma syntyy nopeasti.
• Tieto potilasrekisteristäsi. Hakemuksessa kysytään, onko potilasrekisterisi sähköinen vai manuaalinen, mikä potilastietojärjestelmä on käytössä ja onko rekisteri ilmoitettu Kanta-palveluun. Päätä järjestelmä siis ennen hakemusta.

Huomaa, että Word- tai Excel-tiedosto omalla koneella ei ole sähköinen potilastietojärjestelmä vaan manuaalinen rekisteri. Sähköinen järjestelmä taas tuo mukanaan velvoitteen liittyä Kantaan.

3. Rekisteröinti vaihe vaiheelta

Rekisteröinti tehdään Soterin sähköisessä asioinnissa osoitteessa soteriasiointi.lvv.fi. Lupa- ja valvontaviraston sivuilta löytyy yksityiskohtainen täyttöohje. Tässä käydään läpi olennaiset vaiheet.

1. Kirjaudu Suomi.fi-tunnistautumisella ja valitse yrityksesi.
2. Valitse yksin toimivan palveluntuottajan polku, jos olet yrityksesi ainoa asiakastyötä tekevä henkilö etkä työskentele lasten kanssa. Tällä polulla saat aloittaa toiminnan heti hakemuksen lähettämisen jälkeen, tavallisella polulla vasta päätöksen jälkeen.
3. Täytä palveluntuottajan tiedot. Yritystiedot tulevat suoraan PRH:sta, joten sinulta kysytään lähinnä potilasvakuutuksen alkamispäivä ja laskutustiedot.
4. Lisää palveluyksikkö ja palvelupiste. Nimeä yksikkö, liitä toimintasuunnitelma, anna palvelupisteen osoite ja valitse tuottamasi palvelu. Tässä kohdassa ilmoitat myös, mitä potilastietojärjestelmää käytät.
5. Esikatsele ja lähetä. Yksin toimivan hakemus saa heti tilan "alustavasti rekisteriin", ja OID-tunnukset näkyvät asioinnissa saman tien.

4. Mitä rekisteröinti maksaa ja kauanko se kestää

Rekisteröinti on maksullista, ja maksu peritään myös kielteisestä päätöksestä. Kesken käsittelyn perutusta hakemuksesta veloitetaan puolet. Lasku tulee, kun rekisteröinti on tehty. Maksut yksin toimivalle toiminimiyrittäjälle voimassa olevan maksuasetuksen mukaan:

Osakeyhtiölle palveluntuottajan rekisteröinti maksaa 750 euroa, kun yhtiössä on enintään kolme henkilöä, joten yhteissumma on silloin 1 450 euroa. Maksuasetus vahvistetaan vuosittain, joten tarkista ajantasaiset hinnat Lupa- ja valvontaviraston sivulta ennen hakemusta.

Käytännön vinkki: jos toimit kahdessa paikassa, esimerkiksi omalla vastaanotolla ja toisen yrityksen tiloissa, ilmoita molemmat palvelupisteet jo ensirekisteröinnissä. Toinen piste maksaa silloin 210 euroa, myöhemmin lisättynä 250 euroa.

Käsittelyaika. Lupa- ja valvontaviraston viimeisin arvio terveydenhuollon rekisteröintihakemusten keskimääräisestä käsittelyajasta on noin kolme kuukautta, ja ajantasainen tieto löytyy viraston sivuilta. Osa hakemuksista ratkaistaan muutamassa viikossa, puutteellisten hakemusten käsittely voi kestää pidempään. Yksin toimivalle yrittäjälle käsittelyaika ei kuitenkaan lykkää toiminnan aloittamista, koska toiminnan saa aloittaa heti hakemuksen lähettämisen jälkeen.

Tilapäinen sääntely. Oikeus aloittaa heti perustuu valvontalain tilapäiseen sääntelyyn, joka on säädetty määräaikaiseksi. Tarkista Lupa- ja valvontaviraston sivuilta, onko se voimassa, kun jätät hakemuksen. Jos ei ole, toiminnan saa aloittaa vasta rekisteröintipäätöksen jälkeen, ja silloin hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen suunniteltua aloitusta.

5. Yleisimmät kompastuskivet

• Hakemus toisen Y-tunnuksella. Kevytyrittäjänä tai laskutuspalvelun kautta ei voi rekisteröityä. Perusta oma yritys ensin.
• Väärä hakemuspolku. Jos valitset tavallisen rekisteröinnin, vaikka olisit yksin toimiva, joudut odottamaan päätöstä ennen aloittamista. Toisaalta yksin toimivan polkua ei saa valita, jos sinulla on työntekijöitä tai alihankkijoita.
• Aloituspäivä menneisyydessä. Asiointi ei hyväksy päivämäärää, joka on ennen hakemuspäivää. Merkitse hakemuspäivä tai sen jälkeinen päivä.
• Palvelupiste unohtuu. Pelkkä palveluntuottajan rekisteröinti ei oikeuta tuottamaan palveluja. Tarvitset aina myös palveluyksikön ja palvelupisteen, myös toisen tiloissa toimimiseen.
• Toimintasuunnitelma puuttuu tai on liian yleinen. Puutteellinen suunnitelma johtaa helposti täydennyspyyntöön. Kerro konkreettisesti, mitä teet, kenelle, missä ja millä välineillä.
• Omavalvontasuunnitelmaa ei ole tehty. Hakemukseen merkitään vain päivämäärä, mutta viranomainen voi pyytää suunnitelman nähtäväksi. Päivämäärän keksiminen ilman suunnitelmaa on riski.
• Muutoksia ei ilmoiteta. Osoitteen vaihto, uusi palvelupiste tai toiminnan keskeytys pitää ilmoittaa Soteriin, ja useimmat muutokset ovat maksullisia. Lopettaminen sen sijaan on maksutonta.

6. Mitä Soterin jälkeen?

Soteri-rekisteröinti antaa yrityksellesi luvan tuottaa terveyspalveluja. Se ei vielä tarkoita, että voit kirjata asiakaskäyntejä Kantaan. Siihen tarvitset kaksi asiaa lisää: sote-ammattikortin ja Kanta-käyttöön hyväksytyn potilastietojärjestelmän.

Kun nämä ovat kunnossa, teet Kanta-liittymishakemuksen. Hakemuksessa kysytään Soterista saamaasi OID-tunnusta, joten pidä se tallessa. Koko polun Soterista ensimmäiseen Kanta-kirjaukseen olemme koonneet toiminimiyrittäjän muistilistaan.

Kantakirjaus.fi on tähän tarkoitukseen tehty kevyt potilastietojärjestelmä, joka toimii nykyisen ajanvarausjärjestelmäsi rinnalla. Käyttöönoton yhteydessä saat valmiin pohjan tietoturvasuunnitelmaan ja ohjeet Kanta-liittymishakemukseen, joten Soterin jälkeen tiedät koko ajan, mitä tehdä seuraavaksi. 

Ota kantakirjaus.fi käyttöön →